keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Hattivattien saaressa

Meidän mökin lähellä on Hattivattien saari. Ihan tosi juttu. 

Kun isoveljeni oli pieni ja minä vielä vähän pienempi, meidän perhe oli paljon mökillä. Muumeja katsottiin värisevältä vhs-nauhalta ja syötettiin sorsia laiturilta saunomisen lomassa. Joskus muumit taisi houkuttaa liiankin paljon sisätiloihin. Silloin äiti keksi - mökin lähellähän on hattivattien saari ! Tietenkin. Pieni asumaton saari keskellä järveä. 

Siitä lähtien me tehtiin joka kesä ainakin yksi eväsretki hattivattien saarelle. Vitsit se oli jännittävää. Valitettavasti me ei koskaan löydetty ilmapuntaria, saati sitten ketään joka olisi: keskikokoa, valkea, Pikku-Myyn kokoinen.      
Nyt kun mökillä on taas vene, tottakai lähdettiin Miikan kanssa eväsretkelle Hattivattien saareen. Istuttiin kalliolla, juotiin inkiväärilimua. Sylissä on hyvä olla. Katseltiin auringonlaskua ja kalastajia, jotka olivat iltamyöhään tarkistamassa verkkojaan. 

Kun työnnettiin vene vesille paluumatkalle, hanhet lipuivat takaisin kalliolle. 

  

maanantai 10. syyskuuta 2018

Aurinkoisuudesta

Auringonkukka on hauska kasvi. Ne voivat kasvaa valtavan suuriksi, jopa seitsemän metriä korkeiksi.Kukat katsovat ja kasvavat aina aurinkoa kohti. 
Jos minun pitäisi kuvailla auringonkukkaa parilla sanalla se olisi - iloinen, aurinkoinen. Iloisuudesta, aurinkoisuudesta tulee mieleen nauru ja hymy. 

Minä vihasin hymyäni pitkään. Peitin suuni kädellä aina nauraessani ja häpesin kuuluvaa nauruani, joka karkasi aina liian helposti ja liian korkealle. Pelkäsin ihmisten huomaavan erillään kasvavat etuhampaani. Inhosin hymyäni niin kauan, etten enää lopulta edes muistanut - miksi ? 
Opettelin taas hymyilemään. Kesti kauan, että totuin siihen miltä näytin kun puolet kasvoistani oli pelkkiä hampaita ja yhtä hymyä. Mutta totuin kuitenkin.   
Nykyään jos minulta kysytään suosikkipiirrettä itsessäni vastaan ilman epäröintiä - hymy. Se on saanut valtavan merkityksen, miten olla minä.
Muutkin ovat olleet sitä mieltä. Olen yllättynyt miten ihmiset reagoivat hymyihin ja sisältä purkautuvaan iloon. Se tarttuu, se saa hymyn väreilemään muidenkin suunpielissä. Keväällä olin katsomassa ystävän teatteriesitystä, esityksen jälkeen ystäväni kertoi kuulleensa nauruni yleisöstä ja häntä alkaneen hymyilyttää. Tulin onnelliseksi. 

Pysykää jooko aurinkoisina ja kasvakaa aina aurinkoa kohti, hymy huulilla. Älkää inhotko jotain mikä on teissä valmiina. Pus. 




Kuvat: Miikka 

maanantai 3. syyskuuta 2018

Nuudelikeittoa & päiväunia


Eilen eräs aarre Lahdesta kävi kylässä. Tein meille lounaaksi nuudelikeittoa. Aurinko lämmitti ikkunalla nukkuvan Paavon turkin kuumaksi, melkein vaikeaksi koskettaa.

Olen kantanut kotiini kasvin, jonka lehtiä koristaa pilkut. Tänään istutin sen raidalliseen ruukkuun, jonka ostin kirpputorilta kahdella eurolla. Tämä kaikki miellyttää silmääni. Sukkahousut tuntuu turvalliselta kesän kuumuuden jälkeen ja äidin vanha poolopaita toimii hyvin kukkamekon kanssa. Uskalsin taas tarttua tiiliskiveä muistuttavaan kirjaan ja luin heittämällä itseni puoleenväliin. Huomenna alkaa keramiikkakurssi ja minua jännittää. Onneksi aina voi tehdä lisää vaikka niitä kukkaruukkuja. 


keskiviikko 29. elokuuta 2018

Munakoisolasagne (vege)

Tein tänään itselleni ruuaksi munakoisolasagnea ja instastoryissa se keräsi niin paljon kyselyitä, että päätin jakaa reseptin tänne mistä kaikki uteliaat saavat sen kurkata. Munakoisolasagne on ehdottomasti vaivalloinen, mutta ihan mielettömän hyvää !

Varoitan jo etukäteen; tämä resepti on täysin omasta päästä, enkä ole juurikaan kirjoitellut reseptejä puhtaaksi aiemmin. Jos tulee jotain kysyttävää, kysy ! Ps. Jos korvaat mozzarellajuustoraasteen vegaanisella juustoraasteella, saat täysin vegaanisen ohjeen.

Munakoisolasagne

2 munakoisoa
2 isoa porkkanaa tai 3 pientä
1 pieni kesäkurpitsa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 dl kaurakermaa tai kaurafraichea
230g punaisia linssejä (esim. pirkka)
400g tomaattimurskaa
1 pss mozzarellajuustoraastetta

1 tl chilijauhetta tai 1 rkl chilitahnaa
2 tl mustapippuria
2 tl suolaa (tai oman maun mukaan)
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa               
1 tl timjamia
(tai voit kokeilla esim. 2 rkl pestoa yrttien tilalla)



Munakoisojen itkettäminen
Huuhtele munakoisot ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi pitkittäissuunnassa. Aseta ne leikkuulaudalle tai leivinpaperille, itketä munakoisot ripottelemalla viipaleiden päälle suolaa. Anna suolan vaikuttaa niin kauan kuin valmistat täytteen.
Kun täyte on valmis, pyyhi suola pois esimerkiksi talouspaperilla. Voitele munakoisot öljyllä.

Vinkki: Jos haluat lasagnesta helpommin leikkautuvaa, poista munakoisoviipaleista kuori. Tämä voi helpottaa varsinkin keskikerroksen viipaleiden kanssa. Tai sitten vaan käytät terävää veistä lasagnen leikkaamiseen. 

Täyte
Pilko sipuli ja valkosipuli. Raasta porkkanat ja kesäkurpitsa. Huuhtele linssit ja sekoita kaikki edellä mainitut isossa kulhossa. Lisää mukaan tomaattimurska, kaurakerma/fraiche ja mausteet. Täyte on valmis !  

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kiertoilmalle riittää n.175 astetta.

Voitele oliiviöljyllä iso uunivuoka ja asettele osa munakoisoviipaleista vuoan pohjalle. Kaada pieni kerros täytettä munakoisojen päälle ja ripottele täytteen pinnalle reilusti juustoraastetta. Lado juustoraasteen päälle uusi kerros munakoisoja ja lisää täytettä. Tässä vaiheessa munakoisoviipaleita pitäisi olla jäljellä vielä päällikerrokseen. Asettele täytteen päälle uudet munakoisoviipaleet ja ripottele pinnalle vielä juustoraaste. Itse lisäsin pinnalle vielä ripauksen pippuria, suolaa ja yrttejä. 

Suojaa lasagnen pinta foliolla ja laita se uunin keskitasolle 200 asteeseen. Paista ensin n. 30 min folion kanssa, jonka jälkeen ilman foliota vielä n.15 minuuttia, jotta pinta saa väriä. Itse jätin vielä jälkilämmöille vetäytymään noin 15 minuutiksi. 

Syö yksin tai yhdessä ja nauti ! Kaiken ahertamisen jälkeen olet sen ansainnut.