Havaintoja

Täällä ilima on kylymää ja ulkona on pimiää. Vokaaleja rakastetaan niin, että ne pusketaan outoihin koloihin. Minua ne naurattavat, kuulostavat vieraalta väärissä väleissä. 

Illalla äitisi hymyilee papiljotit päässä sinulle salaa - minä huomaan kyllä. Kuvittelen miltä elämäsi näyttäisi täällä, elämä johon minä en kuulu. Mietin sovinko muottiin, joka minulle on ajatuksissa hahmoteltu.

Pakenen joitakin keskusteluja virkkuutyön taakse - siitä tulee kanervan värinen pipo, jonka vedän päähäni matkalla Ohtakariin. Keitän teetä, vaikka se onkin tapa, jota tässä talossa ei (vielä) tunneta. Kuulen tarinoita - en vain osaa vetää viivoja uusien nimien ja kasvojen välille. 

Rantaviivalla lepää hileisiä timantteja lautassa joka rahisee aaltojen keinuessa. Taidan viimeinkin ymmärtää puheesi horisontista, jota vaihtelevasti kaipaat sisämaassa. Yhtäkkiä en ihmettele lainkaan, miksi ennen pelättiin maailman reunaa ja sinusta järvet tuntuvat niin rajallisilta. Rantakivikon suurin kivi näyttää möröltä, joka voisi koska vaan oikaista selkästä ja alkaa pelottavaksi. Jäädyttää kaiken - sinut ja minutkin.

Sade tottelee pakkasta paremmin ja leijailee maahan lumena, kuten tähän aikaan kuuluukin. Täällä pipon on oltava kaksinkertaisesta langasta, jotta korvia ei palele.

Joululahjaksi saan ovikranssin ja kolme paria villasukkia - jalat pysyvät lämpiminä, vaikka sydäntä joskus kylmää. 

Täällä on mahdollista kokea kaikki ihmisen tunteet kolmen vuorokauden sisällä. Ne eivät jakaudu tasaisesti, ne hyppivät ylös alas rauhattomasti. Tähän auttaa meri, syli ja rauha. Aina eniten sinä.

Täältä sinä olet kotoisin.

Maailman mukavimmat sukkahousut ?

Mekkoihmisenä ehdottomasti suurin rahasyöppö vaatekaapissani on sukkahousut. 

Ne loputtomat pohjetta pitkin juoksevat silmäpaot ja kurkistelevat varpaat, ääh. En viitsi edes ajatella kuinka monia satoja euroja olen heittänyt lähes suoraan roskiin rikkoutuneiden sukkahousujen myötä. 

Koska nylonsukkahousut on käytännössä pelkkää muovia, on aika kurjaa ajatella niiden menevän vain muutamien käyttökertojen jälkeen roskikseen. Jonkin verran olen sukkahousuja parsinut, mutta halvemmissa sukkiksissa silmäpako juoksee niin nopeasti, ettei reikää saa parsittua enää kovin huomaamattomaksi. 

Vuosi sitten tuskastuin tähän sukkisongelmaan ja aloin ottaa asiasta selvää. Halusin parempilaatuisia sukkahousuja, jotka olisi mahdollisesti myös valmistettu eettisemmin. 

Törmäsin Swedish Stockings- nimiseen brändiin. Swedish Stockingsin sukkahousut on valmistettu suurimmaksi osaksi kierrätetystä materiaalista ja ne on käsittääkseni kudottu jonkinlaista 3D-tekniikkaa käyttäen, joka mahdollistaa mukavamman tuntuman ja joustavuuden. Käytössä olen huomannut niiden kestävän paremmin venytystä, eivätkä ne rikkoudu yhtä helposti. 

Siis eettisemmät, mukavat ja kestävät sukkahousut - miksipä ei ? 

Swedish Stockings myös vastaanottaa vanhoja rikkoutuneita sukkahousuja kierrätykseen miltä tahansa brändiltä. Voit lähettää rikkinäiset sukkahousut postissa heidän kierrätyspisteeseensä, jonka jälkeen saat sähköpostilla alekoodin, jolla ostaa heiltä uudet tilalle. Mieletöntä !

Ostin ihan ekaksi itselleni Hanna- sukkikset arkikäyttöön ja voi vitsi, ne on maailman mukavimmat !! En ole osannut edes ajatella, että nylonsukkahousut voisi oikeasti olla mukavat ja huomaamattomat. Sukkikset on saumattomat, eli niissä ei ole lainkaan haarakiilaa. Hanna-mallin sukkiksissa on myös erityisen leveä vyötärönauha, joka tekee niistä ihan älyttömän kivat käyttää, kun mikään ei kiristä vyötäröltä.

Uhosin alkuvuodesta, etten osta enää kenenkään muun valmistajan sukkahousuja, jos SS alkaa tehdä pilkkusukkiksia. Ja nyt minulla on niitä kaksi paria. Vitsi tätä onnea, kun sukkahousut oikeasti kestää käyttöä ! Ihana juttu. 

Ihana kaamos

Päivät on kovin pimeitä ja harmaita. Värien kyllästämä syksy kääntyi kaamokseen vaivattomasti ja väistämättä. Miten tehdä väsyttävästä kaamoksesta ihana ?    

- Käy avannossa/talviuimalassa ystävän tai muun rakkaan ihmisen kanssa. Avannon ja lempeän saunomisen jälkeinen raukeus on yksi ihanimmista tunteista, jonka tiedän.

- Opettele jokin uusi taito. Sen ei tarvitse olla iso juttu, mutta aivot pysyvät virkeämpinä, kun niille antaa pieniä haasteita. Minä opettelin kutomaan villasukat ! Ja innostuin siitä todella, hii.

- Lue hyvää kirjaa. Jos kirja ei etene tai tuntuu muuten vain tylsältä ja työläältä - jätä se. Se voi aueta kauniimpana jossakin toisessa hetkessä, vaikkapa kirkkaana kesäpäivänä. Kaamoksen aikaan yritä löytää sellainen kirja, joka ottaa kädestä ja vie sinut mukanaan seikkailuun ! Minun lukujonossani on juuri nyt fantasiaa ja Tove Janssonin elämäkerta.

- Käytä kirkasvalolamppua meikkivalona. Sikkurasilmät aukeaa helpommin aamuisin, kun saat pienen annoksen kirkasvaloa. Kirkasvalon sinertävä valo on muutenkin oivallinen meikatessa, koska se jäljittelee luonnonvaloa. 

- Vaikka olisikin jo pimeää, lähde ulos. Kuuntele äänikirjaa tai uutta daily mixiä spotifysta. Jos juokseminen ja käveleminen tuntuu raskaalta, hyppele vähän ! Se on hauskaa ja tehokasta. Älä unohda heijastimia !

- Ota omaa aikaa. Varaa itsellesi aikaa tehdä jotain mistä todella pidät. Minun oma aikani on syksyn aikana kulunut käsitöiden ja bujoilun parissa. Sellaista kivaa meditatiivista puuhaa, jota tehdessä rentoudut. 

- Osta kukkia. Itsellesi ja muille. 

- Käy taidenäyttelyissä, museoissa ja elokuvissa. Suosittelen väriterapiaa Amos Rexissä ja nauruntäyteisiä pelihetkiä Suomen Pelimuseossa Vapriikissa. Elokuvateatterin punaisille penkeillä Queenin ja Freddia Mercuryn tarinaa kertova Bohemian Rhapsody kulki suoraa tietä sydämeen ja nauruhermoihin. 

- Hemmottele itseäsi. Jos ei ole varaa tai aikaa mennä kauneushoitolaan, pidä pieni spa-hetki kotona - laita kasvonaamio ja lakkaa vaikka kynnet ! 

- Pue päälle jotain värikästä. Vaikka kaikki muu onkin harmaata, sinun ei tarvitse olla ❤

Kuvat minusta: Miikka

15 kysymystä

Seuraa old skool-blogihaaste. 

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?
Hmm. Ehkä se, että ryhdyin 19-vuotiaana yrittäjäksi, enkä ole ennen sitä ollut missään muualla töissä ? En edes kesätöissä. 

Mitkä ovat huonoja puoliasi?

Liiallinen perfektionismi, tietynlainen kärsimättömyys, en oikein osaa sanoa "ei" ja olen usein vähän yliempaattinen - eli otan muiden murheet tosi isosti omalle sydämelle ja myötäelän turhankin vahvasti. 

Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Ida vähän auttoi minuu ja sanoi näin: "Laita, että nauru ja tunneäly ! Ja hammasrako ❤". Myös Miikan mielestä nauru ja hymy on sellaiset mihin ihmiset varmasti ensiksi kiinnittää huomiota. 

Itse toivoisin, hmm, että sellainen aitous ja sydämellisyys välittyisi muille. Olen aika introvertti ja se on monesti johtanut erilaisiin ja omasta mielestäni vääriinkin tulkintoihin siitä millainen olen. Monesti olen kuullut, että joku on pitänyt minua alkuun tosi ylimielisenä tai "ettei ole saanut oikein koppia". Mutta nämä on sellaisia ominaisuuksia, joiden toivoisin ihastuttavan.  

Oletko lähiaikoina nolannut itseäsi julkisesti, missä ja miten?

Viime ajoilta ei tule kyllä mitään mieleen, en ole kovin nolostuva tyyppi. Nolostun enemmän asioista, joita itse yliajattelen noloiksi pääni sisällä, kuin hassuista sattumuksista. 

Tästä nyt on jo aikaa ainakin vuosi, mutta joskus intouduttiin Irinan kanssa tanssimaan Muusassa niin, että kaaduttiin "tanssilattialle" kahdesti :--D Sen jälkeen Muusan DJ-kopin eteen oli laitettu pöytä. Juurikin niille kohdin missä tanssittin. Hahaaaa. Hups.

Millaisia harhaluuloja someminääsi liittyy?
Jaa-a. Luulen, että ihmiset saattaa luulla minuu totisemmaksi kuin olenkaan. En tiedä? Jos teillä on jotain oletuksia niin olisi hauska kuulla ! 

Miten tapasit poikaystäväsi?

No siis ihan ensimmäisen kerran pari vuotta sitten juhannuksena, mutta silloin ei juurikaan juteltu. Kuukautta myöhemmin oltiin ystäväni kanssa kuuntelemassa The Soundsin Tammerfest-keikkaa Laukontorilla, missä sitten törmättiin Miikkaan, joka oli lähtenyt itsekseen tallusteleen kaupungille (ystäväni ja Miikka tunsivat entuudestaan). 

Tähän iltaan liittyy kaikkia hauskoja juttuja kyllä, mitä olisi joskus hauska kertoilla enemmänkin. Esim. miten olin päättänyt, että sinä iltana sit ihan varmasti POKAAN JONKUN TYYPIN. Ahahaha, apua.

Sen jälkeen nähtiin seuraavana päivänä kaksistaan ja oltiin aika tiiviisti yhdessä siitä eteenpäin ja tässä ollaan yhä :-)

Mikä sinusta tulee “isona”?
Kahvilan omistaja, vintagekauppias, elokuvateatterin pitäjä, ehkä äiti, omakotitaloasuja, kissamummeli, keraamikko, zero waste-supermuikkeli, kirjailija - kaikkea tai ainakin jotain ! 

En ole kovinkaan uraorientoitunut, joten työelämää koskien en ole tehnyt mitään suunnitelmia. Katsellaan !

Mikä saa sinut nauramaan?
Omat huonot puujalkavitsit joille kukaan muu ei naura, humoristisella tavalla epäonniset eläinvideot (anteeks), kun mun vanhempien Viltsu-kissa tulee alas puusta, tyhmät meemit, tilannekomiikka, kutittaminen, äidin lintuimitaatio.   

Suurin paheesi?
Yökukkuminen ja kaiken suorittaminen.

Oudoin tapasi?
En pysty kävelemään kenenkään oikealla puolella :--D Siis jos kävelen jonkun ihmisen kanssa niin mun on käveltävä vasemmalla puolella. Jos kävelen joskus hetkenkin oikealla puolella, tulee outo ja tasapainoton olo, en pysty kävelemään tahdissa toisen kanssa vaan jättäydyn jälkeen. Tää ei tule mulle itselle koskaan edes mieleen, mutta kaikki mun ystävät nimeää tämän mun oudoimmaksi tavaksi, heh. Omiin outouksiinsa tottuu !

Vaihdatko jonkin tietyn tv-ohjelman kohdalla poikkeuksetta aina kanavaa?
Salkkarit ja ne sellaset chat-tietovisat, missä etsitään suomalaista kaupunkia, jossa on sata a-kirjainta. Käytän itse kylläkin telkkaria vaan elokuvien katseluun, koska antennijohtoni on liian lyhyt, enkä ole jaksanut nähdä vaivaa asian korjaamiseksi. 

Mikä on sun lempparipiirretty Disneyltä?
Kaunotar ja hirviö. Olen aina vahvasti samaistunut Belleen, joka on "se outo tyttö" ja mun mielestä hirviö on aika ihana vaikka alussa se onkin mulkvisti. Myös on Mulan on kovis !

Mikä oli lempiartistisi pienenä?
Hei me heilutaan taas... 

Jos voittaisit lotossa 7 oikein, mikä olisi ensimmäinen tekosi ja asia johon voittopottiasi tuhlaisit?
Ostaisin kivan pienen talon, johon tehtäisiin kattava remppa. Yrittäisin pitää hyvällä omallatunnolla vähän pidemmän loman. Perustaisin eläinten turvakodin, mihin palkkaisin sellaisia ystäviäni töihin, jotka ei oikein tiedä mitä muuta tekisivät. Keksisin jotakin kivaa perheelle ja ystäville. Suojelisin suomen metsiä ja soita ja lopun aikaa varmaan miettisin, että mitäs helevettiä näillä lopuilla rahoilla oikein tehdään !!  

Jos olisi “pakko” osallistua johonkin tosi-tv-sarjaan, mikä se olisi?
Sohvaperunat. Ehdottomasti. Lasketaanko tää ?