torstai 15. helmikuuta 2018

Paperikauppa Maunulassa

Voisin ruksia erään kohdan olemattomalta to do-listaltani nyt, kun olen viimein tehnyt yhden tärkeän asian Helsingissä - käynyt Jeminan kaupalla.

Moni Jeminaa kauemmin seurannut varmasti muistaa ensimmäisenä sen valtavan postikorttiseinän, mikä aiheutti aina ihastelua. 
Muistan myös huokailleeni niitä  kirjepaketteja mitä Jemina lähetti ja vastaanotti Postcrossing-kirjeenvaihdon kautta ympäri maailmaa. 

Kun tarkemmin ajattelee, ei ole mikään ihme että nyt on olemassa oma ihana paperikauppa. Katsokaa nyt tuota näyteikkunaa.
Sinikara stationery on pieni työhuoneen ja paperikaupan yhdistelmä Helsingin Maunulassa, missä Jemina siskonsa Even kanssa yhdessä luovat kaikenlaista kaunista ja kannustavaa.

Kauppa käy edelleen enimmäkseen verkossa, mutta kivijalkaputiikillekin pääsee tekemään ostoksia, jos vaihtelevat aukioloajat sopivat omaan kalenteriin. Aukioloajoista saa lisätietoa nettisivuilta ja facebookista. 

Minä itse en ole sen enempää innostunut tästä kalenteripuuhailusta, vaikka silloin tällöin näenkin itseni mahdollisena bujoilijana. Omat suunnitelmat muuttuvat niin tiuhaan, että kalenteri olisi aina ihan auttamattomasti myöhässä. Tykkään kuitenkin seurailla ystävän yrityksen kehitystä ja puuhailua näin etäämmältä, kun nähdään harvoin.

Kaikille askartelusta ja kalenteriharrastuksesta kiinnostuneille suosittelen visiittiä joko Sinikaran nettisivuilla tai suloisella pienellä putiikilla !

Metsäpurontie 16
00630 Helsinki



ps. Sain Jeminalta muutamia tarroja, onko tämä nyt sitten yhteistyöpostaus

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

25 before 25: Kokeile jotain ihan uutta

Aika harvoin tulee enää vastaan jotakin sellaista, mitä haluaisi kokeilla, muttei ole vielä koskaan aiemmin kokeillut. Käytiin jokin aika sitten Merin kanssa kokeilemassa molemmille uutta juttua: retkiluistelua ! 

Vitsi, että se olikin rankkaa ! Pyllähdyksiä tuli alkuun muutama, mutta kyllä me hyvässä kunnossa olevilla jääosuuksilla oltiin jo aika hyviä. Ainakin ekakertalaisiksi.
Pakkasin meille mukaan kuumaa mehua lämmikkeeksi, jotta saatiin hetki rauhassa levähtää Siilinkarilla ennen kuin jatkettiin matkaa takaisin päin. Merin kanssa juteltiin siitä, miten nykyään tulee luotua paljon vähemmän uusia muistoja ystävien kanssa ja ajaudutaan muistelemaan vaan niitä muutaman vuoden takaisia juttuja teemukillisen ääressä. Sillä lisäsin minun 25 before 25-listallekin sen: luo uusia muistoja ystävien kanssa.

Nyt on ainakin uusi juttu mitä muistella, kun kokeiltiin ensimmäistä kertaa retkiluistimia ja kuinka paljon nauratti kun minä olin siellä selälläni heti muutaman kymmenen metrin jälkeen. Ja Meri vähän myöhemmin.



tiistai 30. tammikuuta 2018

25 before 25


1. Kokeile jotain ihan uutta
2. Käy Idan kanssa Café Pispalan brunssilla
3. Käy jollakin festivaalilla (yksikin päivä riittää)
4. Lue jokin kirja, jonka on ollut kirjahyllyssä jo pitkään lukematta
5. Opettele juomaan enemmän vettä
6. Kasta talviturkki toukokuussa
7. Käy soutelemassa
8. Testaa kolmea uutta reseptiä
9. Katso enemmän uusia elokuvia (ei niitä vanhoja, jotka osaat jo ulkoa)
10. Yövy luonnonpuistossa
11. Ompele jokin vaate valmiiksi
12. Säästä rahaa mahdollisuuksien mukaan
13. Luo uusia muistoja rakkaiden ihmisten kanssa
14. Kokeile joogaa Miikan kanssa
15. Kuvaa jonkinlainen my day-video tänne blogiin
16. Zero waste - pyri kohti jätteettömämpää elämäntapaa
17. Osta kotiin kukkia aina kun mieli tekee
18. Istuta/kylvä jotain
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.

Itselleen on yllättävän vaikeaa laatia listaa, jossa pitäisi astua sillain juuri sopivasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle - niin että lista olisi toteutettavissa, muttei kuitenkaan liian arkipäiväinen. 

Muutama kohta jäi tyhjäksi, mutta enköhän vielä keksi niihinkin täytettä !


perjantai 19. tammikuuta 2018

Tammikuisia

Tiedättekö sen tunteen, kun vuoden viimeisinä päivinä on sellainen hykerryttävä ja kutkutteleva tunne uuden alkamisesta ? Miten tammikuu tuntuu olevan toivoa täynnä ja vanhat murheet jää vaan mystisesti taakse. Mutta eihän se niin mene. 

Tammikuu on ollutkin hieman töyssyinen. Sain seuraksi pitkään poissaolleen vanhan tuttavan - yksinäisyyden tunteen. Olen ollut niin ympäröity rakkaudella ja välittämisellä, etten ole tuntenut itseäni ulkopuoliseksi pitkään aikaan. Onneksi.

Toisaalta se yhtäkkiä koettu yksinäisyys rohkaisikin. Lähdin ihan yksin istumaan iltaa uuden ystävän luo, vaikka en tuntenut sieltä ketään. Vaikka tammikuu onkin vasta puolessa, olen ollut tänä vuonna jo rohkeampi kuin pitkään aikaan. Olen ollut myös kovin onnellinen yhdestä punatukkaisesta tytöstä, jonka päälle ensi tapaamisella kaadoin vahingossa teetä ja joka silti halusi nähdä uudelleen ja kauhistelee mun kanssa uutta Taikuri-muumilautasta (siis miten se voi näyttää siltä, oikeesti ?!). 

En ole tehnyt mitään lupauksia, kuten en aiempinakaan vuosina. Tälle vuodelle toivoisin kuitenkin lempeyttä omaa itseäni kohtaan. Että uskaltaisin sanoa ei, kun väsyttää ja yöunet ovat jääneet vähille. Toivoisin pieniä seikkailuita, joita olen koonnut 25 before 25-listalleni, koska tuo ikä, joka keikauttaa minutkin pian lähemmäs kolmeakymppiä kuin kaksikymppistä odottaa minua syyskuussa.    
Yksi toive tai tavoite on se, että uskaltaisin tämän vuoden aikana mennä terapeutin juttusille. Tämä ottaa aikansa- tiedän, mutta onhan tässä vielä 11 kuukautta jäljellä. En uskalla puhua mitään lupauksista, mutta tavoite on tarpeeksi lempeä sana.

Toinen asia, joka mieltäni kutkuttelee on se, että haluaisin uskaltaa joskus lukea kirjoituksiani ääneen jossakin. Ehkä uskaltaa taas julkaista tännekin joitakin. Kirjoituksilla tarkoitan niitä runontapaisia, mitä piilottelen muistikirjassani. Ehkä vielä.  

Kaikenlaisia tavoitteita on, mutta yritän olla haukkaamatta liian isoa palaa. Vähän kerrallaan, enhän minä yhdessä yössä aivan uudeksi  ja ehjäksi muutu.