sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Pieces don't fit anymore



Voi näitä utuisia ja kiireisiä päiviä. Saisinkohan muutaman lisätunnin vuorokauteen. Onneksi tänään jo paistoi aurinko, mutta kiire on yhä. Eiköhän tämä tästä pian hellitä, toivon.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Oh darling, London is so beautiful

Haluan takaisin. Joskus, en nyt. Mutta vielä joskus, käyn kuppiloissa ja näen kauneutta uudestaan. Käyn iltapäiväteellä siellä, missä ei ihmetellä teehen lisättävää maitoa. Syön herkullisen leivoksen ja pysähdyn hetkeksi.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

LONDON CALLING !

Huomenna olisi lähtö kohti Lontoota. Ajattelin sen vain nyt jo kertoa, koska huomenna olisin luultavasti jo unohtanut. Palaillaan ihanat sitten loppuviikosta ! Pitäkäähän kiva loma :- )

lauantai 15. lokakuuta 2011

Sanot, että elän elokuvien menneisyyttä

Sillan luona ei ollut vielä syksy. Kaksi koivua, lehdet keltaisina, muuten näytti yhä kesältä.
Tämä mekko on onnea. Luulen, että se on täydellinen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, tässä on jotakin valloittavaa. Ja jotakin hieman vanhanaikaista.
Sillalla seisova poika on onnea.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Haluan hypätä vieraan auton kyytiin


Haluan lyhyen tukan. Mutta enhän minä uskalla.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Vastavärin vastaiskusta, unelma pojasta ja mummun neuleista


Vuosi sitten kirjoitin tänne, kuinka tein punaiselle pukeutumislinjalleni vastavärin vastaiskun. Silloin tuo sanapari nauratti jotakuta. Nyt se naurattaa minua, tasan vuoden päästä, istun tässä tuo samainen hame päälläni, joka oli osana vastaiskua. En ole käyttänyt tuota hametta vuoteen. Sattumalta samana päivänä vuoden päästä se on päälläni jälleen. Hassua.

Vuosi sitten tuo hame päälläni tarkastelin hyvin tarkkaan unelma poikani huolellisesti käärittyjä farkkujen lahkeita ja varrettomia Dr.Martenseja täydessä aamubussissa. Hölmöä pipoa, joka ei yletä edes korville ja lyhyttä tukkaa, joka tuntuisi varmasti hauskalle sormissa. Hurmaavista pisamista puhumattakaan. Saan kutsua bussipoikaa nykyään poikaystäväksi. Vuodessa voi muuttua paljon.

Sain eilen äidiltä kaksi mummun kutomaa valkoista neuletta. Olen etsinyt täydellistä valkoista neulepaitaa ja saan kerralla heti kaksi. Onnellisuutta, sitäpaitsi, nämä eivät kutita.

Sekavaa, anteeksi.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Minulle jäävät unet, joissa peurat puhuvat


Syysillat ovat niin kauniita. Aurinko punertaa puiden latvat entisestään ja luo varjoista kauniimmat. Voisikohan syksy korvata talven. Olisi aika kivaa.
Nyt silmät painuu kiinni, ei minulla muuta.
Hyvää yötä, kivempaa olisi kyllä olla kainalossa. Vietämme yön peiton kanssa kahdestaan. Tämä on niitä öitä kun ei halua olla yksin.