maanantai 30. joulukuuta 2013

Tietenkin


Joskus elämä on vain liian pitkiä harmaita päiviä ja itkua.
Mutta jos joku kysyy: " haluatko kaakaoon kermavaahtoa?"
On olemassa vain yksi vastaus.

Tietenkin. 
Usein pelkästään sekin jo hymyilyttää.

 

torstai 26. joulukuuta 2013

Maailman paras joululahja

Pienestä pitäen olen halunnut kissanpennun. Joululahjalistani loppupuolella oli usean vuoden ajan viimeisenä, hieman anteeksipyytävästi "kissa". Katsokaas, veljeni oli allerginen kissoille.
Ja koirille. Ja oikeastaan kaikelle karvaiselle.
Kaksi vuotta sitten törmäsin Paavoon KKY:n sivuilla. Pieneen pyöreämahaiseen herraan, joka oli yhtä suuri kuin ruokakuppinsa, puri isompia asuinkavereitaan korvista ja nukkui rehvakkaasti keskellä sohvaa.
Kissanpennuissa on kuitenkin sellainen yksi harmillinen puoli: ne kasvavat isoiksi.
Joskus niistä tulee aikamoisia....järkäleitä. Kuten esimerkiksi, noh, Paavosta.
Vaikka kolmen istuttava sohvamme onkin yhtäkkiä muuttunut kahden istuttavaksi, on tuo kissaherra korvaamaton osa arkea ja onnea, jotka minulla on. Ja tietysti, maailman paras joululahja !

tiistai 17. joulukuuta 2013

Pannu&Huone

Kaipasin kahviloita, joten kahviloita myös sain.
 Istuttiin ihanan Emmin kanssa Pannu&Huoneen pehmoisille lampaantaljoilla peitetyille tuoleille.
Korvapuusti maistui hauskalta jouluteen kanssa, kaikki hymyilytti ja pienet hermostuneet naurukohtaukset on aina hyvästä. Varsinkin, jos hämmentävän suloiset marsipaanilumiukot aiheuttaa ne.
Mihin tahansa päänsä käänsikin, näköpiiriin osui jotain uutta ja ihanaa, mitä ei ollut huomannut edellisellä kerralla katsoessaan ympärilleen. Tänne aion palata uudelleen. Lukemaan kirjaa nurkkapöydän nojatuoliin ja nauramaan elämälle ystävien kanssa ihan mihin tahansa pöytään.
Useasti, oih.

maanantai 16. joulukuuta 2013

Sitoutumiskammosta

Olen usein miettinyt, miksen lue enemmän. Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka lukevat kirjoja, puhuvat kirjoista ja vaihtavat kirjoja keskenään superlatiiveja sisältävien ylistyspuheiden jälkeen. 
" Sun on ihan pakko lukea tämä, ehkä hienoin, koskettavin ja samalla hauskin........"

Syytän siitä paljon itseäni, vähän Internetiä, vähän elokuvia ja vähän maailmaa yleensäkin.
Mutta kuitenkin eniten itseäni.
Koska olen ensinnäkin vähän laiska. Tai niin ainakin ajattelin olevani, kunnes ymmärsin, ettei lukiessa tarvitse tehdä juuri muuta kuin seurata tekstiä silmillään ja ehkä ajatella myös ihan vähän. Laiskuus ei siis ole kelvollinen tekosyy, saamaton olisi ehkä parempi sana, mutta sekin särisee inhottavasti korvassa. En oikeasti edes haluaisi mieltää itseäni laiskaksi, joten keksin tietysti jotain muuta. 

Minulla ei ole aikaa !! Sitä kuitenkin riittää loputtomaan pinterestin selailuun, turhapäisten sarjojen katsomiseen ja muuhun epäsosiaaliseen toimintaan sosiaalisessamediassa. Pah.

En ole löytänyt mielenkiintoisia kirjoja. Jossakin kohtaa väsyin siihen, miten kukaan kirjailija ei muka keksinyt pukea punapäitä mihinkään muuhun kuin sammaleenvihreään, viettelevän seksikkääseen kävelyyn ja huippusuunnittelijoiden korkokenkiin. En edes tiedä, miten kaikissa kirjoissa oli joku punapää ?
Lopulta diagnosoin itselläni sitoutumiskammon. Minun on äärimmäisen vaikeaa sitoutua mihinkään pitkäkestoiseen ajanvietteeseen. Varsinkin, jos minusta tuntuu, ettei se ole sen arvoista. Joskus kahden tunnin elokuvatkin tuntuvat ahdistavalta, entäs sitten pitkät romaanit ? Niitähän ei voi edes kelata eteenpäin, jos ne osoittautuvat tylsiksi !!
Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja luin pari hieman lyhyempää kirjaa (noin niin kuin lämmittelyksi), joiden jälkeen aloin lukea tuota Krokotiilin keltaiset silmät- kirjaa. Ne sivut, jotka jo lukumäärällään saivat minut juonimaan, kuinka lukisin vain joka toisen sivun ja antaisin itselleni vapautuksen, jos en jaksaisi lukea sataa sivua pidemmälle.

Mutta tässä sitä nyt ollaan, tarkalleen sivulla 465, ilman pelkoa ja paineita. Enkä ole hypännyt yhdenkään sivun yli. Olen jo tässäkin kohtaa aika ylpeä itsestäni, mutta minulla on tavoite ensivuodelle -  lukea enemmän ! Nyt uskon, että tulen jopa onnistumaan siinä, hih.

Ps. Jos teillä on suositella hyviä kirjoja, olisi kiva, jos kertoisitte ! Lukulistallani on nyt ainakin nämä kuvissa näkyvät, joiden lisäksi myös Jumalat juhlivat öisin.
Koska en saanut sitä viime keväänä luettua...

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Hymyilyttävää

Parasta on aamutee, vaaleanpunaiset iltapäivät, kerrokset, Paavo, iltapäivätee, henkselimekko. Vaaleanpunaiset kynttilät, harmaat sukkahousut, iltatee, kirjat, itkuherkkyys,  paksut kaulahuivit.
Yöuniksi muuttuvat päiväunet, punainen huulipuna ja kahvilat (joissa voi juoda sitä teetä).

tiistai 3. joulukuuta 2013

3.12.

Näinä päivinä, kun tuuli tarttuu hiuksiin ja riepottelee risaista sydäntä, minä ajattelen sinua. Kohmeisiin sormiini kuvittelen käsiesi lämmön, kosteana otsalleni painuvan suukon.
Haluaisin juosta, juosta, juosta.
Lentää pois kuin kylmää pakenevat linnut, tajuamatta kuitenkaan lähteä.
Mutta minä jään.
Kunnes tuuli puhaltaa muuttolinnut takaisin luokseni, kunnes sinun sormesi kietoutuvat uudelleen omiini ja olet minun kokonaan. Jään, kunnes tuuli muuttaa suuntaansa.
 Siihen asti minä hymyilen ja painan kädet syvälle taskuihin.
Onneksi enää muutama päivä. 
(Ehkä enemmänkin kuin muutama, mutta tänään on hyvä ajatella näin.)