torstai 26. joulukuuta 2013

Maailman paras joululahja

Pienestä pitäen olen halunnut kissanpennun. Joululahjalistani loppupuolella oli usean vuoden ajan viimeisenä, hieman anteeksipyytävästi "kissa". Katsokaas, veljeni oli allerginen kissoille.
Ja koirille. Ja oikeastaan kaikelle karvaiselle.
Kaksi vuotta sitten törmäsin Paavoon KKY:n sivuilla. Pieneen pyöreämahaiseen herraan, joka oli yhtä suuri kuin ruokakuppinsa, puri isompia asuinkavereitaan korvista ja nukkui rehvakkaasti keskellä sohvaa.
Kissanpennuissa on kuitenkin sellainen yksi harmillinen puoli: ne kasvavat isoiksi.
Joskus niistä tulee aikamoisia....järkäleitä. Kuten esimerkiksi, noh, Paavosta.
Vaikka kolmen istuttava sohvamme onkin yhtäkkiä muuttunut kahden istuttavaksi, on tuo kissaherra korvaamaton osa arkea ja onnea, jotka minulla on. Ja tietysti, maailman paras joululahja !

6 kommenttia:

  1. Aivan ihana! : D Mun piti näyttää nää kuvat äidille ja isälle ja nekin nauro ihan kippurassa. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha :-- D hyvä että Paavosta on iloa muillekin !!

      Poista
  2. hahaha ihana :') niin ne vauvat kasvaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinpä, aika roikaleita niistä tulee :- )

      Poista
  3. Hups, tuli äsken lisättyä vanhalla tilillä kommentti.. hih. On se ihana!! :) Oma kisuneiti on jääny hirveen pieneks, ikää 1,5v ja siitä vieläki kysytään onko se pentu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aaa voi, se onkin sitten varmaan ihan pikkuinen !! toisaalta, ehkä se on kuitenkin kivempi että kysytään onko se pentu kuin se, kun Paavosta usein kysytään onko se vähän....lihava :-- D

      Poista

hei olette ihania !