maanantai 2. kesäkuuta 2014

Sadepäivien kauneudesta


Minä nukahdan sekunneiksi, minuuteiksi, tunneiksi, en tiedä.
Makaan huoneeni lattialla ja ulkoa kuuluu,
tutumtutum tumtutututum.
Ja taivas repesi.

Muistelen sitä kevään päivää, kun lumi tipahteli maahan pienten laskuvarjojen tavoin.
" Sano, että se sulaa. Sano, ettei se jää maahan "
Sinä sanoit, ja minä vastasin.

"Huomenna on jo vihreää "


6 kommenttia:

  1. Aivan ihana postaus! Tunnelmallisia kuvia ja runollinen teksti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hiih, kiitos ! jotenkin aina vähän jänskättää onko tällaiset postaukset ihan tyhmiä !!

      Poista
  2. jälleen ihana, vaikka kommentoinkin harvoin, ehdin aina kaivata näitä tekstejä♥

    VastaaPoista

hei olette ihania !