maanantai 25. elokuuta 2014

Viimeisiä

4669_ 4733 4693_

Tuntuu jo ihan hassulta katsella näitä kuvia, kun ulkona tuuli puhaltaa niin, että tarvitsee jo sukkikset ja takin. Vaikka olenkin ehkä maailman onnellisin kun syksy taas tulee, jään kaipaamaan tätä kesää. Midimittaista mummumekkoani ja auringonkeltaisia sandaaleitani, jotka oli ihan lemppareita tänä kesänä. 
Ehkä jatkankin mummumekon sesonkia vielä syksyyn, neuleen ja korkeiden nilkkureiden kanssa, oioi.
Ps. eikö ole suloinen kisulaukku !

lauantai 23. elokuuta 2014

We have cinnamon hearts


Löysin alkukesästä kamerastani kivan videokollaasitoiminnon, jolla saa kuvattua pieniä videopätkiä suoraan pötköön !! Tässä siis pieni kesävideo meidän kesäseikkailuista, iiiih. Voisi ehkä useamminkin tehdä tällaisia pieniä videoita, ihan vaan arkisistakin asioista. Elämästä.

Musiikki on Eva&Manu - Cinnamon hearts

perjantai 22. elokuuta 2014

*

4742_

Tiedän muistelevani hymyillen niitä iltoja, joina juoksin kiinni mailleen painuvaa aurinkoa.




keskiviikko 20. elokuuta 2014

Kesästä

4537_ 4596_ 4569_ 4602_1 4620_

En ole aikoihin ollut näin kiintynyt kesään. 
Olen ympäröinyt itseni kauneudella, ihmisillä, hymyillä ja pastellivärisillä jäätelöillä. 
Olen kävellyt kaupungin kaduilla ilman kenkiä polttavalla asfaltilla. Lukenut kirjaa aamuyöhön.
Ollut vähän surullinenkin. 
Ja hukassa.
Nauroin kissan jokapäiväisiä hölmöilyjä. Hengitin sisään ruusujen tuoksua.
En ostanut mansikoita torilta, mutta ostin ihan liian kalliita (ja kauniita) ovinuppeja. 
Uimassa yöllä viileässä järvessä ja sukeltaessa pelännyt, että henki salpautuu.
Pyörin sillalla, pyörin vaaleanpunaisessa karusellissa ja omissa ajatuksissani.
Ja kaikki se oli ihan mahdottoman ihanaa. 

perjantai 15. elokuuta 2014

Paavon kesäkatsaus

4634_
Paavon keltainen kesätakki
Lapsuuden aikainen kaulurini koitui Paavon hellepäivien pelastukseksi. Kastelin kaulurin vedellä ja väänsin kuivaksi, laitoin vartiksi pakkaseen ja puin herralle = Paavon hieno viilentävä kesätakki !!
( siis super-viitta t. P-Man )
paavo1
Paavo on tosi innokas lukemaan. Varsinkin silloin, kun on mahikset makoilla kirjan päällä ! Katsokaa Paavon söpöjä varpaita ensimmäisessä kuvassa mhihihih.
10554106_1442063649406079_603072121_n
Tuntuuko teistäkin joskus siltä kuin joku tuijottaisi ?
paavo2
Kesämies seikkailee !! Yhtenä aamuna poikaystäväni etsi sukkiaan näppituntumalla lattialta ja sieltä löytyi, öööh LEPAKKO ? Minua ei ole varmaan koskaan saatu niin nopeasti ylös sängystä. En kyllä ymmärrä miten tuo höntti on saanut lepakon kiinni...
10009873_1490999841123325_908825325_n
Paavo ei päässyt Flow:hun, #pettymys !!



keskiviikko 13. elokuuta 2014

Seikkailulla

4414_ 4473_
4454_

Kesässä parasta on ne pienet seikkailut, jotka voi johdattaa vähän mihin vaan. 
Kallioille, missä tuuli puhaltaa helmat kiinni pohkeisiin ja hiukset pitkin kasvoja. Tai sitten sen mukana kulkeutuu tanssilattialle tanssimaan toinen käsi ilmassa.
Eihän sitä koskaan tiedä.


perjantai 8. elokuuta 2014

Ranskalaisia

4663_

Tänä kesänä opin, ettei sama kirjailija välttämättä aina ole loistava. 
Ei, vaikka kuinka toivoisin.

 David Foenkinos 

 Nainen, jonka nimi on Nathalie  oli ihastuttavan kepeä ja ah - niin ranskalainen.
Sympaattinen tarina elämän arvaamattomuudesta, surusta ja ilosta. Täydellinen kesäkirja luettavaksi auringonpaisteessa ja kikateltavaksi yksin puistossa, linja-autossa tai ihan missä vaan. 
( Tästä on tehty myös ihana elokuva ! )

 Vaimoni eroottinen potentiaali  on tarina Hectorista, joka on sairaalloinen keräilijä. Hectorin elämänsuunnan muutta kuitenkin ihana Brigitte. Kirjan sanoma on (minun mielestäni ) kaiken voittava rakkaus, mutta tunne jäi minulle ainakin hieman ontoksi. Kirja oli oikeastaan aika tylsä.

Suosittelen ensimmäistä ostettavaksi vaikka omaan kirjahyllyyn asti.
Jälkimmäisen lukemista suosittelen miettimään ainakin kerran. Ehkä kaksikin.


tiistai 5. elokuuta 2014

Sateen jälkeen

4365_1 4399_
4382_

Elokuu tuo aina mukanaan uusia tuulia ja muutoksia. Jokaikinen vuosi se vaan onnistuu yllättämään ja laittamaan kaiken ainakin vähän sekaisin. Nyt onneksi aika ihanalla tavalla.
En vaan osaa tehdä mitään, en osaa valita. Haluaisin vaan pyöriä ympäriympäriympäri ( ja vielä kerran ympäri) ja valita sen, jonka ensimmäisenä näen pysähtyessäni. Antaa silmien tottua ja horjahdella vähän vähemmän tässä muutosten auraamalla polulla.
Sateen jälkeen kaikki on onneksi vähän selkeämpää. Eikä edes haittaa, vaikka näyttäisi vähän Chiquita-tytön ja fiftarimuidun yhteentörmäykseltä.