perjantai 19. syyskuuta 2014

hei


5230_ 5229_
Olen kävellyt pimeneviä katuja rauhallisin mielin, askelet keveinä. Olen matkalla, mutta en murehdi vielä määränpäästä. Matkalla omiin ajatuksiin, unelmiin, siksi ihmiseksi, joka haluan olla. Matkalla minuksi.

Olen antanut syksyn tulvia sisään avoimista ikkunoista, viileänä ja lohdullisena. Ottanut kissan kainaloon, kun yksin on kylmä. Kietoutunut pastelliseen pehmotakkiin. Vetänyt kirpeää syysiltojen ilmaa keuhkoihin niin, että tuntuu.

Olen ääriäni myöten täynnä kaipausta, mutta myös aivan uudenlaista onnea. Olen totellut rajojani, kuunnellut itseäni.  Jokojokojoko? ja minä vastaan - Ei vielä. Mutta pian.


6 kommenttia:

  1. Nää on niin kauniita ja lempeästi soljuvia ja upeasti kuvitettuja postauksia, että sydämestä ottaa. Kiitos!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi, olipa ihanasti sanottu, kiitos itsellesi :-*

      Poista
  2. Voi että, voi että tuo pehmotakki ;__; ♥

    VastaaPoista

hei olette ihania !