tiistai 18. elokuuta 2015

On ollut niin

33711_ 34139_ 33707_

On ollut niin hektistä. Päiviä, joina elämä täyttyy askelista ympäri kaupunkia ja automaattisesti aukeavista ovista. On ollut aikaisia aamuja, palaneita sulakkeita ja kiharrettavia hiuksia. Ajatuksia siellä ja ajatuksia täällä, jotka välillä juoksevat karkuun liian nopeasti. Sitten on niitä täydellisiä aamuja, kun taivas aukeaa niin kirkkaana, että melkein itkettää. Ja se hurmaava liinaharja, jonka karkeat jouhet sormien välissä tuntuu turvallisemmalta kuin ihmisten katseet.

On ollut päiviä, jotka itketään aamusta iltaan kun ystävä sanoo tahdon. Unohtumattomia hetkiä, tunteja ja tunteita. Haluaisin puristaa näitä päiviä käsissäni niin lujasti, ettei ne pakenisi koskaan. Mutta kuitenkin, avaan sydämen ja talletan kaiken kauniin sinne. Ikuisesti.

Samalla hetkellä olen kauimpana siitä itsestäni, joka sisimmässäni olen. Kaipaan tilaa silmille, tilaa sydämelle. Ikävöin aamuja kainalossa, mustikoiden värjäämiä sormia ja retkiä ponin selässä pitkin metsiä. Älkää unohtako, jos katoan hetkeksi. Minä palaan kyllä.



2 kommenttia:

  1. sinun kirjoituksissa on aina niin vahva tunne. kauniita kuvia, ethän katoa pitkäksi aikaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi,kiitos ! tuskin pitkäksi aikaa, täytyy vaan ladata akkuja vähän :-- )

      Poista

hei olette ihania !