maanantai 28. syyskuuta 2015

Hengitän taas

IMG_9779_ IMG_9948_2 IMG_9834_

Tuntuu hyvältä olla taas näissä väreissä. Keltaisessa, metsänvihreässä, viininpunaisessa. Sovin syksyyn ja syksy sopii minuun. Sydän on auki, levoton ja aaltoileva. Imen sisään värejä, hymyjä, tuoksuja. Aamuja, kun kuljen usvaverhon läpi ja hengitän taas vähän enemmän. Heppamekossa on hyvä.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kukista, kissasta ja syksystä


On ollut sellaisia aikoja, kun kaikki tuntuu vähän liian painavalta omilla harteilla. On kuitenkin aina niitä pieniä ihania juttuja, jotka ilahduttaa.

IMG_9741_tIMG_9730_
Poimin kukkakedolta kauniin kirjavan kimpun viime viikonlopun syysjuhliin. Minulla oli juhlat siis. Oli rakkaita ihmisiä sylikaupalla halittaviksi, naurua ja hyviä syötäviä. Minä leivoin kolme piirakkaa ja olin ylpeä. Piirakkavuoat tyhjenivät nopeasti ja lautapelit unohtuivat hyllyyn puheensorinan tieltä. 
Ja minkä ihanan kimpun näistä sainkaan tarjoilupöytään.
IMG_9677_ IMG_9694_
Mattomytyssä uinaileva Paavo. Paavoa saa aina välillä oikein etsiä meiltä kotoa, vaikka luulisi, ettei täällä meidän kaksiossa nyt niin paljon ole koloja minne voisi yksi kisu hukkua. Yhtenä iltana kotiin tullessani Paavoa ei näkynyt missään, ei kiipeilypuussa, sohvalla, sängyn alla eikä vaatekaapissakaan. Lopulta löysin uinuvan, tuhisevan kisun meidän tuuletusta odottaneen villamattomytyn sisältä. On se niin kultainen pikkutyyppi ! Toiset taisi olla herran itsensä aatokset, kun herätin iltaunilta...
IMG_10001 (6)_
Kahvilakerhon Lukupiiri. Minun lukuinto on ollut kadoksissa, tai oikeastaan pitäisi sanoa väsyksissä. Puolet sivuista jäi kääntämättä ja viimeiset sanat tietämättä. Minä nukahdin, ennen kuin sain sivun illalla loppuun ja unohdin jo ennen kuin heräsin. Nyt toivon, että lukupiiri innostaisi ja saisi sivut kääntymään taas helpommin. Sopivan löyhä aikataulu ja kivat kirjat, eiköhän niillä päästä taas iloisesti eteenpäin. Ensimmäinen kirja, taivaslaulu, on ihana.
IMG_9604_ IMG_9588_
Syksyn merkit. Nyt on silmille niin paljon kaikkea. Auringossa kultaisina hohtavia heiniä ja puista keltaisina alas leijailevia lehtiä. Ikkunalauta on täyttynyt kynttilöistä ja piirakat sienistä. Voi syksy.


keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Syksyn kerroksissa

IMG_9137_ IMG_9203_ IMG_9182_

Tarviikohan sitä edes sanoa, että näissä kerroksissa olo tuntuu niin omalta. Erilaiset kuosit sopivasti sekaisin ja syksyn värit. Vähän uutta ja paljon vanhaa. Joka päivä puen ylleni pienen palan syksyä ja voi että se hymyilyttää.

  

tiistai 15. syyskuuta 2015

Pakko rakastaa Zoe Kazania



Ja Jake Johnsonia ja Paul Danoa.
theprettyone2 theprettyone
The Pretty One
Laurel ja Audrey ovat identtiset kaksoset. Laurel on aina ollut hieman omituinen seinäkukkanen, joka on jäänyt jumiin isänsä luo pikkukaupunkiin siskonsa Audreyn eläessä rempseämpää kaupunkielämää toisaalla. Kun Laurel traagisten tapahtumien seurauksena sekoitetaan siskoonsa, hän päättääkin ottaa tämän identiteetin ja jatkaa elämää siskonsa kengissä, kirjaimellisesti.

Jake Johnson on hurmaava, Zoe Kazan on hurmaava. Kaikki on hurmaavaa.


rubysparks2 rubysparks3
Ruby Sparks
Calvin on nuori, jumissa oleva kirjailija. Unestaan inspiroituneena hän luo viehättävän hahmon, Rubyn, joka saa Calvinin inspiraation heräämään eloon. Eräänä aamuna Ruby onkin muuttunut tarusta todellisuudeksi ja kokkaa aamiaista Calvinin keittiössä. Tästä alkaa monimutkainen rakkaustarina. 

kuvat x

Nämä kaksi elokuvaa on sellaisia, joista on vaikea kirjoittaa juuri mitään niin, ettei paljasta heti kaikkea. Parhaiten siis saat selvää katsomalla ne itse ! 
What If on edelleen suosikkini näkemistäni Zoen elokuvista, mutta pidin näistäkin. Nokkelia, vähän erilaisia rakkaustarinoita, jotka ei mene sen totutun kaavan mukaan. Ainakaan ihan kokonaan. Ja hei, onhan Zoe aika täydellinen.

ps. Minulla on tänään synttärit, hihii.

  

tiistai 8. syyskuuta 2015

Ilta järven rannalla

IMG_8123_ IMG_8414_ IMG_8410_ IMG_8270_

Iltoja järven rannalla. Tai ketä minä huijaan, ei kai niitä voi kutsua monikossa. Ilta järven rannalla. Ostin keväällä Berliinin retkeltä yhden asian. Se on tuo mekko ja voi, kuinka siitä pidän.

Uusia alkuja sai minut innostumaan punaisesta kukkamekosta. Kaikissa muissa väreissä minulla onkin jo kukkamekkoja. Melkein. Olen kuitenkin päättänyt, etten etsisi mitään. Jos minun on tarkoitus löytää kaunis punainen kukkamekko, niin enköhän minä sen joskus löydä. Ja löysinhän minä !

maanantai 7. syyskuuta 2015

Oodi kesälle



34046_ IMG_9130
Tänä kesänä opettelin sanomaan kyllä. Tai ehkä minun tapauksessani ennemminkin "JOO!! joojoo mennään, oikeesti !". Välillä maailma tuntui kovalta paljaiden jalkojen alla, mutta hei rakas elämä, onhan minulla kengätkin. Pidätin hengitystä huvipuistossa ja suljin silmät siellä liian korkealla. Leikin varjoleikkejä, annoin raitojen mukautua kasvojen muotoon, pyöreästi ja terävämmin. Jalkoihin auringon raitaisuus lankesi miten halusi ja niin sai ollakin.

34118_ IMG_9129
Totuin omiin rajoihini, mutta samalla, opin venyttämään niitä lisää. Löysin itseni ihmisten keskeltä, vierestä ja edestä, mutta välillä oli mentävä sinne missä ei ole ketään. Ei ketään sanomassa miten kuuluu ajatella, osaan minä itsekin. Ainoina ääninä korppien raakkuvat kutsuhuudot ja kavioiden alla poikki risahtelevat oksat. Kun sielu lepää maisemassa ja sydän hengittää. 

32872_

Minulla on ympärilläni ihmisiä enemmän kuin koskaan. On niitä, joiden kanssa nauretaan ensin monta tuntia putkeen ja sen jälkeen puhutaan sydämen surullisuudesta. Sitten on niitäkin, joiden kanssa on kaikkea sellaista, mistä olen aina haaveillut. Kahviloita ja söpöjä piknikkejä ja hampurilaisia grillistä. Ja voi että teitä kaikkia.

Miten teidän kesä sujui ?

torstai 3. syyskuuta 2015

Hetkestä toiseen

IMG_8021_ IMG_7981_ IMG_8019_


Viima käy jo paljaisiin sääriin, ranteisiin. On kai aika sanoa hyvästit kesälle, aurinkosandaaleille. Tilkkumekosta en malta luopua, ehkä, tai sittenkin.

Elokuun illat vaihtuu syyskuun aamuihin, päiviin, iltoihin. Paras aika vuodesta alkaa ja olen onnellisempi siitä, kuin monesta muusta yhteensä. Tule vain.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Ihana Ansari

IMG_8474_1 IMG_8450_ IMG_8452_

Vietettiin viime viikolla kahvilakerhon kanssa ihana ilta Lapinniemen Ansarissa. Voi ihana Ansari !! Ulkona oli meille juuri täydellinen katos omenapuiden alla tuona lämpimänä alkusyksyn iltana. Ja ilmassa oli jo selvä lupaus syksystä. En käsitä, miten kesti näin kauan mennä käymään, mutta kerta ei jää viimeiseksi. 

Kahvila Ansari on vanhan  puuvillatehtailijan rouvan kasvihuoneeseen perustettu kahvila. Paikka on niin kaunis aurinkoisine terasseineen ja viehättävine lasikattoineen. Haaveilen jo pimenevistä sadeilloista ja kirjan sivujen kahinasta, kun sade ropisee voimalla lasikattoon.