maanantai 10. syyskuuta 2018

Aurinkoisuudesta

Auringonkukka on hauska kasvi. Ne voivat kasvaa valtavan suuriksi, jopa seitsemän metriä korkeiksi.Kukat katsovat ja kasvavat aina aurinkoa kohti. 
Jos minun pitäisi kuvailla auringonkukkaa parilla sanalla se olisi - iloinen, aurinkoinen. Iloisuudesta, aurinkoisuudesta tulee mieleen nauru ja hymy. 

Minä vihasin hymyäni pitkään. Peitin suuni kädellä aina nauraessani ja häpesin kuuluvaa nauruani, joka karkasi aina liian helposti ja liian korkealle. Pelkäsin ihmisten huomaavan erillään kasvavat etuhampaani. Inhosin hymyäni niin kauan, etten enää lopulta edes muistanut - miksi ? 
Opettelin taas hymyilemään. Kesti kauan, että totuin siihen miltä näytin kun puolet kasvoistani oli pelkkiä hampaita ja yhtä hymyä. Mutta totuin kuitenkin.   
Nykyään jos minulta kysytään suosikkipiirrettä itsessäni vastaan ilman epäröintiä - hymy. Se on saanut valtavan merkityksen, miten olla minä.
Muutkin ovat olleet sitä mieltä. Olen yllättynyt miten ihmiset reagoivat hymyihin ja sisältä purkautuvaan iloon. Se tarttuu, se saa hymyn väreilemään muidenkin suunpielissä. Keväällä olin katsomassa ystävän teatteriesitystä, esityksen jälkeen ystäväni kertoi kuulleensa nauruni yleisöstä ja häntä alkaneen hymyilyttää. Tulin onnelliseksi. 

Pysykää jooko aurinkoisina ja kasvakaa aina aurinkoa kohti, hymy huulilla. Älkää inhotko jotain mikä on teissä valmiina. Pus. 




Kuvat: Miikka 

6 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus! Ja ihana hymy <3

    VastaaPoista
  2. Mielettömii kuvia!

    VastaaPoista
  3. Oi vitsit, miten upeita kuvia :) Mun haave ois kans päästä kirmaamaan tollaiselle pellolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hii, kiitos ! Miikka on taitava :) Auringonkukkapellot on kyllä ihania, löytyisköhän Helsingistä joku !

      Poista

hei olette ihania !