sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Pieniä aurinkoja

Olen ollut iloinen. Syksy toi lempeyttä mieleen hieman ankean kesän jälkeen. Olen syksyn lapsi, tämä on minun aikaani - ja sen huomaa.
Vuodessa ehtii tapahtua aika paljon. Hetki sitten mietin, että vuosi sitten olin muuttanut tänne isoon asuntoon yksin, Miikka tulisi pian perässä. Yksinäisyys ei kaikuisi enää seinistä. Nukuin patjalla makuuhuoneen lattialla ja nauroin kuinka kaikki vanhat huonekaluni näytti huvittavan pieniltä isossa olohuoneessa. Ne mahtui sinne kaikki.

Opettelin vasta kuinka aurinko heittää valoa seinille auringonlaskun aikaan ja mikä kasvi millekin ikkunalle sopii. Sen jälkeen ne ovat vaihtaneet paikkaa tasaiseen tahtiin mieleni mukaan. Syksyllä seinä värjäytyy lämpimän keltaisen kautta vaaleanpunaiseksi joka ilta.


Olen jo vienyt kaksi auringonkukkakimppua hehkumaan keltaista eteisen lipaston päälle. Kodin pimeinkin nurkka ansaitsee pienen palan aurinkoa. 



Kuvat minusta: Miikka


4 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia kauniista ihmisestä <3 Hymy tarttui. Syksyn lapsi minäkin ja odotan parhaillaan syyskuun poikaa syntyväksi ^^
    ~O.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti :3

      Voi miten jännittävää !! Ihanaa loppuodotusta ja ensimmäisiä hetkiä ♥

      Poista

hei olette ihania !