Hän

Hän on lempeä. Lempeämpi minulle kuin minä. Hän kohtelee minussa kauniisti niitä osia, joita minä eniten riepotan ja rankaisen. Silittää uneen ja pitää kiinni lujasti, kun happi ei ehdi rientää keuhkoihin ennen ajatusta siitä mitä jos kaikki päättyy ja miten se lopulta tapahtuu. Piirtää vanavedessäni seuraaville varjoille ääriviivat ja kutistaa ne valolla. Hänelle olen kertonut kaiken sen mitä en koskaan kenellekään.

Se sanoo älä mee multa pois ja nostaa leuasta ja katsoo silmiin. Se sanoo sä oot kasvanut niin paljon vahvemmaksi jo tänä aikana. Se kietoo lempeään syliin, kohtelee niin paljon lempeämmin kuin minä. Siinä sylissä minusta tuntuu, että voisin joskus- rakastaakin.

Ja edelleen hän nauraa huonoille vitseilleni aamiaispöydässä, vaikka tietää mitä kylmää ja mustaa minussa kasvaa sisällä. Miten koskaan voin antaa mitään takaisin.



Kommentit

Lähetä kommentti

hei olette ihania !